Tilanneraportti.

Aika mennyt taas heittämällä ohi, viikonloppu oli ja meni ja kohta onkin jo seuraava!

Katsotaas, viimeksi kirjoittelin torstaina. Tänään on keskiviikko, joten väliin jää siis päiviä. Lippuja osteltu ja ensi viikosta tulee mielenkiintoinen.

Ensimmäiset ensiksi. Perjantaina harrastimme urpoilua, käveltiin Tres Crucesin (bussien pääasema) terminaaliin ostamaan lippuja tuolle Argentiinaan reissulle. Niko ja Hugo unohtivat ottaa passinsa mukaan, joten reissusta tuli lähinnä tiedustelumatka.

Emme kuitenkaan tuosta lannistuneet vaan ajattelimme, että no ainakin saamme ostettua lippumme Uruguay - Ecuador MM2014 karsintaotteluun. Kävelimme paikallisen lippupalvelun toimipisteeseen ostamaan moisia, ja miten ollakkaan kyseiselle puljulle ei käy kortti ollenkaan.. Itsellä olisi ollut ehkä juuri tuo 400 pesoa (n. 15e), jonka lippu maksoi, taskussa ja muilla ei sitäkään. Reissusta tuli siis täysin hyötyliikunnallinen, sentään ei satanut.

Hugo ja Niko onnistuneella reissullamme.

Tres Crucesin (Kolmen ristin) vieressä on yllättäen, iso risti.

Illemmalla nautittiin taas "asado":sta, tai suomeksi grillailusta, paikalla oli enemmän tai vähemmän väkeä (myöhemmin hieman enemmän) syömässä ja juomassa. Koska paikalliset ovat juhlakansaa, ilta jatkui tuutoreiden järjestämissä juhlissa. Jottei ilta olisi mennyt aivan viihteen puolelle harjoitimme kovaa urheilua Beer pongin muodossa eli heitä pingispallo tuoppiin (linkissä tarkempi kuvaus).

Kuvaajan tilannetaju oli huikea.

Lauantaina oli vuorossa järjestetty Vanhan kaupungin kierros, kuten hyvät lukijani tietävät, etevänä turistina olin suorittanut kyseisen etapin yksinäni jo, mutta kertaus on opintojen äiti. No kierros oli loppujen lopuksi tylsä ja ainoa syy siellä olemiseen oli muiden vaihtareiden seura. Myöskin paikalla oli n. 10 kiinalaista vaihtaria. Kiinan hallitus on kuulemma lähettänyt 40 opiskelijaa vaihtoon tänne, opettelemaan latinalaisen amerikan talouskulttuuria. Voin sanoa, että espanja lausuttuna kiinalaisittain on vähintäänkin huvittavaa.

No kokemuksistamme viisastuneempina, lauantaina teimme uuden ekskursion Tres Crucesin asemalle. Tällä kertaa reissu oli menestys. Liput Montevideo -> Cordoba ensi viikon keskiviikolle kaksikerroksissa bussissa vuodepaikoilla, täällä siis paunulainen olisi huono vitsi vain. Muutenkin Etelä-amerikassa (pätee myös Meksikoon) bussiliikenne on aivan jotain muuta kuin rapakon toisella puolella. Normaalisti paikat ovat joko Semi-cama (puolivuode) tai Cama (vuode), joiden ero on, että toinen kaatuu n. 45 asteen kulmaan (tjsp) ja toinen kokonaan vaakatasoon. Matkustaminen siis hieman mukavampaa kuin lennokilla ja vr:llä yhteensä.

Kerta kun lippuja ruvettiin ostamaan, ostimme myös nuo liput siihen Uruguay - Ecuador peliin. Kyseinen ottelu pelataan 11.9. eli päivää ennen tuota reissuamme! Viikosta pitäisi tulla aikas hyvä!

Lauantaissa vielä pysytään, tuon onnistuneen lippujen hankinta reissun jälkeen siirryimme La Ramblalle (Montevideota kiertävä rantakatu) viettämään aikaa muiden vaihtareiden ja uruguaylaisten opiskelijoiden kanssa. Hetkellisestä päähänpistoksesta päätimme, että aloittelut ovat tänään Casamarillalla ja ei muuta kuin menoksi. Aloitteluista yökerhoon, joka kantaa omaperäistä nimeä, El Club. Kyseinen paikka sijaitsee aivan Ramblan vieressä ja avautuu merelle päin. Hieman erilainen diskoteekki kuin Suomessa, ei pöytiä / tuoleja ja puoliksi ulkoilma tila, pelkästään tanssivia ihmisiä ja tiskille pääsi melkein suoraan! Voin myös väittää, että Suomesta ei löydy yhtään noin isoa paikkaa ja kyseinen mesta oli vielä aivan täynnä!

Googlesta lainattu kuva La Ramblasta.

Alla lisää kuvia, sekä kauan kaivattu henkilökuva kirjoittajasta:

Moi.

Oli Converset jalassa, joten tällä kertaa jäi monot kiilloittamatta.

Vanhempi pariskunta kävelyllä.

Äijät oli paistattelemassa.

Kauppahallin kattorakenteet, tämähän on lähinnä Saralle,
mutta ihailkaa nyt muutkin.

Lauantai päivä eikä ketään missään. Siesta?

Sunnuntaina viikon kruunasi Uruguay vs muu maailma futispeli. Meidän itsetuntoa huokuva joukkueemme koostui, itseni lisäksi, kolmesta ranskalaisesta ja yhdestä espanjalaisesta. Sääoloihin tottumattomina kuitenkin otimme kuokkaan varmaan 15 - 2, itse lopetin laskemisen sen jälkeen pallo oli kymmenettä kertaa meidän maalissa. Kuitenkin tärkeintähän oli se, että taaskin tuli heilutettua verkkoa + tekemämme kaksi maalia olivat sitäkin hienompia. Muu maailma siis moraalinen voittaja tässä kamppailussa.

Jotta moinen, marginaalinen häviö, ei enää koskaan tapahtuisi, suoritimme rangaistuksena kotimatkan juosten pitkin ramblaa. Matkaa varmaan lähemmäs 3 kilometriä. Chamberlainia lainaten, "Ei enää koskaan." Jää nähtäväksi.

Alkuviikosta ei juurikaan ole erikoisia kerrottavia. Mutta viikon päästä ollaan matkalla Cordobaan!


Kuvia löytyy enemmän taas täältä: http://www.flickr.com/photos/sealedup/sets/72157631326190888/

Chau!

//Otto