Armas aika.

Ja suvi suloinen.

Buenos Airesiin suunta, tänään yöllä! Matka nyt ei juuri kestä mitään (4-5h), mutta yllättäen se on kaikista halvin tehdä yöaikaan niin että saapuu aamulla BA:han. Loistava aika kuulemma paukkia paikalle, sisäpiirin lähteet Buenos Airesin toimisto kertoilivat, että huomiselle on luvattu yleislakkoa! Ay caramba!

No sehän ei menoa hidasta ja itsellä näitä reissuja BA:han tulee monta tässä "talven" mittaan. Tajusin eilen bussissa, paikallisten katusoittajien soittaessa ja kuumuuden tukahduttaessa aivotoiminnan, että aika täällä on mennyt nopeampaa kuin pystyy käsittelemään. Ensi viikolla tulee 3 kuukautta touchdownista, ja itse asiassa 3 kuukautta laskeutumisesta tulee juurikin samana päivänä täyteen, kun Roopen kanssa otamme suunnan kohti Tulimaata! Pitäähän sitä vähän juhlia.


Sitten urheilu-uutisiin.

Kun viimeksi kirjoitin, oli Movemberin aloitus. Toiminta jatkuu edelleen, vielä reilu 3 viikon ajan. Kantaaksemme oman, ylimääräisen, kortemme kekoon, kävimme vielä noin Movemberin alun kunniaksi kävimme tuijottamassa uusimman James Bond:in. Onneksi täällä dubbaamisen oksettava kulttuuri ei ole kovin vahvoilla, joten näimme elokuvan alkuperäiskielellä espanjankielisten tekstien saattelemana. Huikea suoritus Daniel Craig:lta taas.

Leffan jälkeen tuli seikkailtua kahdet eri kekkerit läpi ja poistuin jo kotia kohti siinä puoli 4 aikaan ajatellen, että nyt "aikaisin" nukkumaan. Mitä vielä kämpille päästessäni käteen lyötiin muki ja käskettiin istumaan seuraan. Ilta venyi vielä parin tuntia pidempään siis.

Perjantai toi mukanaan Halloweenin ja ne juhlat. Nyt täytyy suoraa ilmoittaa, että illan rekonstruktiointi on edelleen menossa. Kuitenkin sen verran tiedän, että hauskaa oli ja alkuvalmistelujen aikana sain toimia niin maskeeraajana ja ompelijana.

Itse otin lähestymistavakseni nyrkkeilijän roolin, Sylvesterin jalanjälkiä seuraten. Myöskin tässä haettiin taas elämään sitä jännitystä, hanskat kädessä juominen ei nimittäin ole mikään maailman helpoin temppu. Se tosin hoitui koko illan ajan tyylikkäästi, ei mitään ideaa millä järjellä.

Kun olin saanut itseni meikattua hakatun näköiseksi, oli jälki kuulemma niin vakuuttavaa, että muutkin halusivat päästä maalattavaksi. Tosin kuvia niistä luomuksista ei tainnut jäädä. Sen jälkeen oli vuorossa Roopen mekon (toogan) ompelu. Roope halusi ottaa viinin herruuden itselleen ja päätti olla Dionysos. Ei muuta, kun verho ikkunalta ja toogaa taittelemaan! No sehän ei päällä pysynyt ilman pientä operointi, joten neula ja lanka käteen ja opelemaan.

Valmiina iltaan.

Ryhmärämä.

Santi oli myös hakenut samanlaista tyyliä.

Otimme tietysti jonkinlaista pientä otteluakin Santin kanssa, veljellisessä hengessä, hanska per taistelija. Kestosta ei mitään käryä, mutta paikalla olleiden toimittajien mukaan ottelu kesti pitkään. Nyrkkeilijän vatsalihaksethan ovat tunnetusti terästä, joten myös allekirjoittanut oli velvoitettu edustamaan tässä lajissa. Halukkaat pääsivät reenaamaan alakoukkuaan, reportaasien mukaan halukkaita oli jonoksi asti. Vatsalihakset kestivät kuin kallio, mutta seuraavana aamuna oli havaittavissa pientä arkuutta ja mielessä pyöri kysymys: miksi teit sen? Noh olipahan ainakin hauskaa.

Tulin myös todistaakseni Nokian kestävyyttä. Nimittäin onnistuin tiputtamaan puhelimen useampaan otteeseen ja kun joku erehtyi kysymään, että menikö se rikki, niin nokialaisen tuhoutumattomuuttahan oli pakko demonstroida. Puhelin kauniiseen käteen ja heitto taivaalle, ja jotta epäilystä ei jäisi, koe toistettiin vielä. Puhelin on edelleen täysissä voimissa, jos kyseisen firman puhelimista voi moista ilmausta käyttää. Niin ja loistava vehje myös kaljapullon avaamiseen. Itse asiassa, parempaa puhelinta ei olekaan. (Täällä uruguaylaisella numerolla vanha nokialainen emoaluksena.)

Lauantaipäivä menikin sitten rannalla makoillessa.

Jospa siinä oli sitä tarinaa taas pieneksi hetkeksi.



PS. Ilvekseen Philadelphia Flyersin Max Talbot! Torilla tavataan siis (tosin itse joudun varmaan menemään Keskustorin sijaan vaikka tohon José Pedro Varelan aukiolle).




PPS. Lämpöä muuten riittää. Tällä viikolla menty yli +30 puolella joka päivä. Loistavaa sanoisin, etenkin kun ilmastointi löytyy nukkumista varten.

Eilisen säät, Tom:in puhelimesta tarjoiltuna.

Hasta luego!

//Otto

0 comments:

Post a Comment