Ranta.

Seuraavaksi vuorossa menneen viikon sää.

Kova viikko takana. Alkuviikko meni kouluhommien parissa tiukasti taistellen. Lähinnä yksi kurssi aiheuttaa kyseistä epäinhimillistä opiskelijaelämää. Kurssi on edelleenkin mielenkiintoinen, joten Kollaa kestää.

Tiistaina tosin pitkän päivän jälkeen palkitsin itseni iltavapailla, koska kolumbialaisella amigolla oli synttärijuhlan tynkää. Muutenkaan kiire ei ollut nukkumaan, koska keskiviikoksi oli vähintäänkin riittävästi hommaa. Ratkaisuhan moiseen työlastiin on lähteä oluelle. Kämpille takaisin aikasin, joskus puoli 2 aikaan, ja siitä sitten tehokkaita työtunteja kahvin kanssa jammaillen. Joskus puoli 6 jälkeen oli aika upottaa veturi suohon ja painua unille.

Keskiviikko valkeni vähän turhan nopeasti, mutta joskus tullut harjoiteltua vähillä unilla toimimista. Kyseessähän oli useamman paketin visuaalisten ilmeiden luonnokset, edistyneet sellaiset. Edelleen itsellä selvästi opittavaa paikallisista tavoista. Sillä tunneille ilmestyi minun lisäkseni jopa huimat 3 muuta opiskelijaa, ilman mitään sen kummempia töitä. Olipahan siinä hieman huvittuneen ja närkästyneen sekaisia tunnelmia ilmassa, no täällä täsmällisyys on muutenkin vähän häilyvä käsite.

Tunneilta päästyäni kämpille tiputtamaan tavarat ja Jorgelle (se kolumbialainen tuosta ylempää), koska tarjolla kuulemma pitsaa ja olutta. Synttärithän ovat kerran vuodessa, useamman päivän ajan.

Viikonloppuna olikin edessä itse päätapahtumaa. Poistuminen Punta Del Este:lle parin tunnin päähän, erittäin tunnettu ja suosittu ranta(kaupunki). Punta Del Estellä on tapana avata rantakausi suurilla juhlilla, joten sinne siis. Saattoi paikalla olla jokunen muukin henkilö ja vaihtareitakin vaivautui varmaan ainakin 30. 

Rantaa, lämpöä ja juhlaa. Suomen säätiedotusta katsellessa ei käy kateeksi.


Iso käsi.

Satamaa.

Laituria.

Lisää satamaa.

Perjantai iltapäivällä oli hiljasta.

Biitsi.


Perjantaina oli myös kaupungin kiertelyn lisäksi pari tärkeää tapahtumaa, toisille tärkeämpiä kuin toisille tosin. Ensin nimittäin tv:stä tuli Kolumbia - Paraguay (tunnetaan myös nimellä Falcao vs Paraguay) ja myöhemmin illalla Argentiina - Uruguay. Katsojajoukko koostui viimeisimmän aikana suurimmaksi osaksi uruguaylaisista ja parista argentiinalaisesta. Uruguaylaisilla tuskin jäi kauheasti kerrottavaa tuosta ottelusta. Messi, Aguero ja Messi. 3-0.

Tämän jälkeen suunta olikin kohti alottelukekkereitä. Josta aamuun asti yökerhossa.

Vasemmalta: Mauro (tuutorini), Jorge (kolumbiaano) ja
Santi (paikalliseksi veljeksi ristitty, koska ollaan kuulemma
samannäköisiä).

Lauantaina päivällä olikin sitten aika ottaa rantaa paremmin haltuun. Elohopea oli taistellut itsensä jonnekin +25 paremmalle puolelle ja silloinhan viihtyy.

Kansaa kuin kauniina kevätpäivänä.

Lauantai-iltana oli luvassa Punta Weekendin, rantakauden avajaisten, pääpäivä ja vähän tyylikkäämmän laista fiestaa! Alkuilta, mitä ikinä se tässä maassa sitten onkaan, meni paikallisten tuttujen vuokraamalla talolla juhlissa ja sieltä siirtyminen tapahtui kohti päätapahtumia joskus 3 aikoihin. Suurin osa porukkaa poistua diskohelvettiin rannalla, itse otettiin muutaman muun kanssa toisenlainen lähestymistapa. Kekkereihin nimeltä Into The Woods, joka todellakin oli keskellä periferiaa. 

Taksilla jonnekin keskelle ei mitään, paikalla paljon autoja ja pari järkkäriä sekä muutama muu juhlavieras. Järkkärit kysyvät lippua ja viittovat eteenpäin, kohti pimeää polkua. Sinne siis. Pimeää tietä varmaan 500 metriä eteenpäin ja kokoajan yläpuolella roikkuu aivan käsittämättömän upea ja kirkas tähtitaivas, valoja ei juurikaan ole ympärillä. Lopulta saapuminen keskelle juhla-aluetta. Ihmisiä, isoja nuotioita, musiikkia ja baaritiskejä.

Juhlista poistuminen tapahtui joskus 8 jälkeen. Check out hostellilta oli 11. Sunnuntaina saattoi vähän väsyttää.

Lauantain alkujuhlaa.

Kolumbia vastaan Suomi painiottelu meni niin pelleilyksi, että Jorge tarvi pellenenän.

Voittajan on helppo hymyillä.

Siinä menneen viikon tärkeimmät. Punta Del Este oli erittäin mahtava paikka hyvine rantoineen ja mukavine juhlineen.

Hasta luego!


//Otto

0 comments:

Post a Comment